Autisme tassaavoq innarluut inunnguuserineqartartoq inuunerullu sinnera innarluutaasartoq. Innarluut katsorsarneqarsinnaanngilaq, kisianni suliniutit eqqortut atorneqartillugit ikiorsiisoqarsinnaasarluni. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit 1%-iisa missaat autisme innarluutigaat.
Autisme pillugu paasissutissat
Autisme ineriartornermut annertuumik akorngutaasarpoq. Tassa autisme inummut autismeqartumut qanoq oqalunnermut, eqqarsarnermut qanorlu inuup inuit allat nunarsuarmullu paasinninneranut sunniuteqartorujussuusarluni. Autisme timip kingornussaanut atassuteqarpoq, inunnguutaalluni innarluutaallunilu ataannartuusoq. Ulloq manna tikillugu nakorsaatinik autismemik peersitsisinnaasunik imaluunnit taarsiutaasinnaasunik nassaartoqarnikuunngilaq, taamaattorli perorsaanermut tunngasunik sunniutilinnik nammineernerusinnaanermut inuunermillu pitsaassusermik iluaqutaasorujussuusinnaasunik peqarluni. Inuit arlallit autismeqartut innarluuteqarnerminnit inuunerminni tarnikkut kingunerlutsitsisarput. Assersuutigalugu annilaanganermik nappaateqalertarlutik (angst), arlalitsigut inuit autismeqartut kiinnerneqarlutillu paasineqartannginneranit stressip malitsigisaanik napparsimalertarlutik.
Oqalunniarneq kingusinaartumik takkuttoq imaluunnit ineriartornermi amigartumik ineriartortoq (Aspergers syndrom eqqaassanngikkaanni)
Danmarkimi autisme nappaatinut assigiinngitsunut immikkoortinneqartarpoq. Immikkoortitsinermi oqaatsitigut assersuutigalugu ajornartorsiutit sorliunersut immikkoortinneqartarput inuunermilu qanoq siusitsigisumik ersertarneri immikkoortinneqartarlutik. Taamaakkaluartoq assigiiffippassualittut nalilerneqartarput - immikkooruteqartutulli.
Infantil autisme meeqqanut pingasuliineqarnatik suli autismeqarnermik ersarissunik pilinnut taaguusersuutigineqartarpoq. Taamaattoqartillugu oqaatsitigut, pinnguarnermi ineriartornermilu immikkooruteqarluinnarneq annertusarluni. Atypisk autisme autimeqarnermut ersiuteqartillugu ineriartornermilu ajornartorsiuteqartillugu taaguutigitinneqartarpoq - infantil autismeli 100%-mik pigineqanngikkaangat aatsaat, taamaammat ajornartorsiut ilaatigut meeqqap pingasuleereernerani pisarput, imaluunnit oqaatsitigut naliginnaasumik ineriartortoqarluni, kisianni eqqarsartaatsitigut inuillu akornanni pissutsitigut ajornartorsiutit atorneqartarlutik.
Aspergers syndrom meeqqani inuusuttunilu takuneqartarpoq (naliginnaanerusumik atualereernerup kingorna kingusinnerusukkulluunnit). Oqaatsitigut ineriartorneq naliginnaasarpoq, inuilli akornanni pissutsinut tunngatillugu ajornartorsiortoqartarluni, immikkoorutilinnik soqutigisaqartoqartarluni eqqarsartaaserlu iliuutsillu ataasiinnaanerusut atorneqakkajuttarlutik.
Autisme sakkortussutsit ilusillu assigiinngitsut iluserisinnaasarpai. Inummit inummut unammillernartut assigiinneq ajorput, inuunermi aqqusaakkat avatangiisillu apeqqutaasarlutik. Ataani qanoq paasineqarsinnaanersut assersuutigineqarput:
Simon 12 år, Infantil autisme
Oqalussinnaanngitsoq
Assigiiaanik uteqattaarisunik aalariaaseqartoq
Allanngortoqalaartillugu imaluunnit nipit nipituut qaamanerluunnit annertutillugu sakkortuumik qisuariarnerit
Simonip qanigisani nuannarisarpai, meeqqerisut aaliangersimasut, anaana, ataata aamma najani. Simonip pisassat uteqattaarnissai nuannarisarpai - soorlu issakatsiaarneq
Anders 17 år, Aspergers syndrom
Autismeqartunut ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartoq
Inuit katersorsimasut sivisuallaamik peqataaffigisinnaanngilai
Fiistertuniinnissaq nuannarisarpaa, kammalaatilli nalunngilluakkani ilagerusunnerusarpai
Nipilersuutit soqutigisarivai tuluttullu rockinik nipilersortartut pillugit nalunngisaqarluinnartuulluni
Anders allaanerusutut immikkoortinneqartutullu misiginissai qunugisorujussuuaa
Autismep iluani assigiinngitsut assigiiffeqartarput. Inuit autismeqartut ulluinnarmik pisarnernik imaqartumik, uteqattaarinermik imalimmik siumullu nalunanngitsumik imalimmik inuunissartik iluarinerusarpaat.
Meeqqat autismeqartut naliginnaasumik pinnguarnernut pisassanullu aaliangersimasunik iluseqartitserusuttarput, taakkulu aaliangersimasumik ingerlanneqartikkusuttarpaat immikkullu iluseqartikkusuttarlugit. Toqqortaannermut assersuut: Maannakkut kisitsivunga, taava August ujassavara nassaarigukkulu oqassaagut Bøh! Taava illassaagut.
Augustili toqqortaannermut naliginnaasumik malitassat malillugit pinngippat, meeqqami eqqissiviilliorneq toqqissisimannginnerlu takkussinnaapput. Meeraq immaqa sakkortusaarluni nilliasinnaavoq imaluunnit suaartarluni - imaluunnit talini niunilu ussersortillugit. Allat “eqqumiitsumik” pissusilersorsinnaapput, oqaaseqatigiinnik uteqattaarillutik, tics-eqarlutik imaluunnit iigaq matorluunnit attuuasariaqarlugu. Taamaaliornermi ritualit aaliangersimasut ersinngingajattulluunnit qamuuna eqqissititseqqissinnaapput.
Inuit autismeqartut imminut eqqissisisarnissaminnut pissutsinik ineriartortitsisarput. Ilaasa erinarsuut ataaseq appeqattaartarpaat, ileqilallutik imaluunnit oqaaseqatigiit assigiiaat nammineq oqaatigisaqattaarlugit. Meeqqat pinngussanik allanilluunnit isimi saavanut aalatitsisinnaasarput - taamaalillutik eqqissineq toqqissisimanerlu pilersinniartarlugu.
Inuit autismeqartut kisimiikkusuttutut paasineqarsinnaasarput. Amerlanerilli inuit akornanniikkusuttarput attaveqarusuttarlutillu, taamaaliornissarli ajornartippallaarneq ajorlugu. Meeqqat inersimasullu autismeqartut maannakkut pisut ulapputigisarpaat piviusuunngitsut pissutsillu nutaat takorlooruminaatsittarlugit. Inuit allat piumasaat, piumassusaat attaveqarumanerilu paasiuminaatsittarpaat qasulertarlutillu.
Meeqqat inuusuttullu autismeqartut inuit akornannit tunuartarput nukissaaruttaramik, nipeqartillugu, qaamanernit sianiutitigullu sunnertikkaangamik ajoqusersorneqartutut pisaramik.
Peqqut ataasiinnaaneq ajorpoq. Ilisimatuutulli misissuinerit takutippaat autismeqalernermi peqqut pingaarnerpaasoq tassa timip kingornussaanut tunngasuusoq, taamaalilluni qarasaq allatut ineriartulersarmat. Suli autismep iluani assigiinngitsut misissorneqarput sulilu pissuseq aaliangersimasoq ajornartorsiutillu ineriartorsimatillugit allat allatut ineriartortarneri nassuiarneqarsinnaanngillat.
Inuiaqatigiinni 3%-t missaanniittut arlaatigut autismeqartut naatsorsuutigineqarpoq. Piorsarsimassutsini tamani taamaappoq, taamaammat isumaqartoqarluni ilaatigut inunnguutaasartoq. Peroriartornermili avatangiisini atukkat autismemut ineriartortitsinermut pingaarutillit aamma eqqaaneqartarput. Inuunermi aqqusaakkanik pikkunartunik pisoqartillugu autisme pasineqalersinnaasarpoq, naak siornatigut ajornartorsiutaasimanngikkaluartoq. Imaassinnaavoq aamma meeraq/inuusuttoq avatangiisini tulluarsakkani peroriartorsimasoq, taamaalillunilu autisme ajoqutaanani nappaatitullu paasineqarsimanngitsoq.
Ilaqutariit arlallit autisme ilaquttani utoqqaanerusuni imaluunnit angajoqqaaminni, anga/akkaminni imaluunnit aanaakkuminni ilisarisinnaasarpaat. Taamaattoqartillugu eqqaamasassaavoq innarluutaammat assigiinnitsunik iluseqarsinnaasoq - inuk apeqqutaavoq, inuulli inuunermi aamma piumasaqaatit naapitai apeqqutaasarlutik.
Autisme meerarpassuarnut inuusuttunullu inuit akornanni tulluarsarnissamut ajornartorsiornermik kinguneqartarpoq. Ilimagisattut pissuseqarneq ajorput, apeqquterpassuaqarsinnaallutik, tulluanngitsunik isummersorlutik imaluunnit paatsoorneqarnissaminnut qunullutik uteqattaarilertarlutik.
Taamaaliornerminni peqqusaarisutut, uteriittutut imaluunnit perorsarnerlunneqarsimasutut paatsoorneqarsinnaasarput ilaatigullu ilagiumaneqassanatik. Imaluunnit naveersittorujussuusinnaapput naveerseqattaartarlutillu. Angajoqqaanut, ikinngutinut ilaquttanullu pissusaat nalorninermut - qamuunalu eqqissiviilliornermut tunngasuusoq paasitittassallugu iluaqutaasorujussuusinnaasarpoq.
Oqaaseqatigiit ajortumik isumaqanngitsut, soorlu “unilaarit” imaluunnit “qasunarputit” qamuuna eqqissiviilliortitsinerusinnaapput - piffissallu ingerlanerani misilittagaasinnaallutik nammineq naleqassutsimut imminullu tatiginermut ajoqutaasinnaasut. Avatangiisinit paasineqarneq paasisimanninnerlu autismeqarluni inuunermut ajunngitsumut pingaaruteqarnerpaapput.
Autisme innarluutaanngilaq katsorsarneqarsinnaasoq. Arlalitsigut pingaaruteqarpoq akuerissallugu inuit autismeqartut inuunertik tamakkerlugu ajornartorsiutinik naapitsisartussaammata. Perorsaanermut tunngatillugu tapersersuinissamut pilersaarutit arlallit pilersinneqartartussaapput - taamaalilluni autismeqarluni inuuneq ajunngitsoq anguneqarsinnaaniassammat.
Ikiuut ajunnginnerpaaq tassaavoq ulluinnarni siumut nalunngereerlugu toqqissisimasumik inuuneqarsinnaanissaq. Meeqqanut inuusuttunullu sianiutikkut sunnertinnissanut sakkortuunut pinaveersaartitsinissamut periarfissaqarnissaq pingaaruteqarpoq. Imaluunnit misigisat amerlasimappata eqqissisimaarnissamut neqeroorfigineqarnissaat pingaaruteqartarluni.
Taakku eqqaassanngikkaanni ilaqutaasut allallu qanigisat inummut suna pingaaruteqarnersoq inuunermillu toqqissisimasumik isumaqarluartumillu autismeqartup piumasai tusaassallugit.