§ 3.Piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarut neqeroorutinik imaqassaq

1) ilinniagaqarnissamut imaluunniit qaffasinnerusumik ilinniagaqarnissamut ikiorsiinissamik, imaluunniit

2) allamik suliaqalernissamut suliamut allamut ilinniarnissamik, imaluunniit

3) sungiusarneqarnissamik innarluutigisimasinnaasat kingunerisaannut imaluunniit ajoqusernerit kingunerisaannut ikiuutaasinnaasumik.

Imm. 2.Piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarutip piginnaanngorsaaqqinnerup siunertaa paasinarsisissavaa.

Imm. 3. Piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarutip naammassinissaanut piumasaqaatit ataasiakkaanut tamanulluunniit tunngasut allanngorpata kommunip pilersaarut iluarsaatissavaa.

§ 32.  Taarsigassarsisoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugalik ilinniarnerminik naammassinninnermi unitsitsinermiluunniit kingorna immikkut ajornartorsiorpat, ilinniagaqarnermut akiitsunik tapiissuteqartarnermi piumasaqaatit naammassinngikkaluarpagilluunniit, qinnuteqarnera naapertorlugu Naalakkersuisut aningaasanut inatsimmi amerlassusileriikkat iluanni, ilinniagaqarnermut akiitsut tamakkerlugit ilaannaaluunniit isumakkeersinnaavaat. Taarsigassarsisoq immikkut ajornartorsiortutut nalilerneqassaaq, inuussutissarsiornernissamut piginnaasai annertuumik annikillisimappata peersimappataluunniit imaluunniit taarsigassarsisoq sivisuumik napparsimasimappat nalilinnillu peqarani.

Imm. 2.    Ilinniarnermi taarsigassarsiat tamatigut isumakkeerneqartassapput taarsigassarsisoq toquppat imaluunniit tamakkiisumik innarluuteqarpat, taamaalillunilu akiliisinnaajunnaavippat.

Imm. 3.    Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit ilinniarnermi taarsigassarsianik isumakkeerisarneq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiorsinnaapput.

§ 7.   Ilinniagaqarnermut akiitsut ilinniagaqartup toquneratigut isumakkeerneqarnissaanni piumasarineqarpoq pigisani qimatani akiitsunut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusissutissanik peqassanngitsoq.

Imm. 2. Ilinniagaqarnermut akiitsut tamakkiisumik innarluuteqalernermi isuntakkeerneqarsinnaapput qinnuteqartoq tamatuma nalaani siunissamiluunniit isertitaqanngippat, aningaasanilluunniit uninngasuuteqarani akiitsunut tamakkiisumik llaannakortumilluunniit matusissutaasinnaasunik.

§ 42.    Rektorip ilinniarnertuunngorniarneq sivitsorsinnaavaa ilinniartunut ilinniakkamikkut pissutsit, peruluutaasumik napparsimaneq innarluutilluunniit pissutigalugit ilinniartitsinermut nalinginnaasumik malinnaaniapiloortunut atatillugu.

….

Imm. 3.    Rektorip ilinniartoq innarluutilik timersornermik ilinniartitsinermit peqataannginnissaanik akuerisinnaavaa, innarluutaata ilinniartitsinermut peqataanissaa ajornakusoortippagu, ilinniartitsissut toqqarneqarsinnaasoq sorleq ilinniartup paarlaallugu peqataaffigissaneraa rektorip ilinniartoq oqaloqatigisinnarlugu aalajangissavaa.

§ 6.    Ilinniartoq najuuttoq innarluuteqarnini allatulluunniit piginnaanikinnini pissutigalugu ilinniartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit suleqataalluarluni peqataasinnaanngitsoq qinnuiginninnermigut rektorip aalajangersimasumik naliliinera malillugu atuartitsinerup ilaani peqataanngissinnaavoq. Peqataannginnissamik qinnuiginninnermut uppernarsaatissatut nakorsamit uppernarsaammik tunniusseqqullugu rektorip ilinniartoq qinnuigisinnaavaa. Aamma tamanna atuuppoq ilinniartunut allanik peqquteqarlutik ilinniartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit atuartitsinermi suleqataalluarlutik peqataasinnaanngitsunut kiisalu ilinniartunut timersornermik atuartitsissummi peqataannginnissamik qinnuiginnittunut.

Imm. 2.Ilinniarfiup ilinniarnermut ileqqorissaarnermullu malittarisassani nalunaarneqassaaq ilinniartoq qanoq ilinikkut nakorsamit uppernarsaammik piumasaqarfigineqassanersoq. Nakorsamit uppernarsaammut aningaasartuut ilinniarfimmit akilerneqassaaq.

§ 9.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilu makkununnga tapiissuteqarsinnaapput:
1) ingerlatanik taakkununngalu atortussanik inerisaanermut pilersuinermullu,
2) sammisassanik ingerlatsinermut, tassunga ilanngullugit angalanermi aningaasartuutinut aamma ineqartinneqarnermut aningaasartuutinut matussutissanut,
3) peqatigiiffiit kattuffiillu kulturikkut ingerlatsinermik sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermik suliaqartut ingerlanneqarnerannut,
4) isernermi akiliutissap appaaffigineqarnissaanut, peqataanermut akiliutinut assigisaannullu aamma
5) saqqummersitsinermut allatigullu siammarterinermut.

Imm. 2.   Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata avataani kulturikkut ingerlatsinermut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermut aamma tapiissuteqarsinnaapput.

Imm. 3.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu imm. 1 naapertorlugu tapiissutinik tunniussinerminni sammisassat meeqqanik inuusuttunillu, inunnik timimikkut ajoquteqartunik aamma inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunik ilaatitsisut sapinngisamik salliutissavaat.

Imm. 4.  Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu tapiissutinik tunniussinerminni sammisassat nuna tamakkerlugu imaluunniit kommunini marlunni arlalinniluunniit ingerlanneqartussat sapinngisamik salliutissavaat.

Imm. 5.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilu naalakkersuinikkut, upperisarsiornikkut sulisartoqarnermilluunniit peqatigiiffeqarnikkut siunertarineqartunut tapiissuteqarsinnaanngillat.

Imm. 6.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsinik isumasioqateqareerlutik kulturikkut ingerlatsinerup sunngiffimmilu sammisassaqartitsinerup iluini sammisassanut, tassunga ilanngullugit akisussaaffinnik suliassanillu agguaassinissamut, ingerlatsinerup tapiiffigineqarsinnaasup killilerneqarnissaanut, piumasaqaatinut tapiissuteqarnissamullu piumasaqaatinut, qinnuteqarnissamut, naatsorsuuserinermut kukkunersiuinermullu tapiissuteqarnissamut malittarisassaliorsinnaapput.

§ 8.  Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi timersornermi kattuffiit suleqatigalugit timersorneq timigissarnerlu nunami tamarmi kikkunnut tamanut ammanera qulakkiissaavaat, tassunga ilanngullugit immikkut pisariaqartitsisunut siunnerfeqartumik suliniutit tapersersornerisigut aamma peqataanissamut aningaasaqarnikkut aporfiusut annikillisinneqarnissaannut suliniuteqarnikkut.

Imm. 2.  Uku immikkut isiginiarneqarlutillu salliutinneqassapput:
1)  Meeqqat inuusuttullu.
2)  Utoqqaat.
3)  Inuit timimikkut susinnaanermikkut akornuteqartut.
4)  Inuit immikkut atugarliortut.

Imm. 3.  Timersornerup timigissarnerullu tamanut ammasuunera pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit immikkut pisariaaqartitsisunut siunnerfeqartunik immikkut suliniutit pillugit aamma aningaasaqarnikkut aporfiusut annikillisinneqarnissaannut suliniuteqarnerit pillugit.

§ 34.   Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassan-ngillat:

….

10) pisortanit ikiuutisiat akuersissutigineqartut:

a) pisuni ataasiakkaani naliliineq tunngavigalugu pisortanit pensionisianut tapiliussatut, matumani aamma meeqqanut tapiliussatut tunniunneqartut,

b) ataasiartumik ikiorsiissutitut, nuunnermi ikiuutisiatut, ilisinermi ikiuutisiatut, angerlarsimaffimmi ikiorteqarnermut aamma angerlarluni angalanermut ikiuutisiatut tunniunne-qartut,

c) ineqarnermut tapiissutitut tunniunneqartut,

d) meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutitut tunniunneqartut,

e) inunnut annertuumik innarluuteqartunut ikiorsiissutitut tunniunneqartut,

f) piginnaanngorsaqqinneqarnermut atatillugu ataasiartumik ikiorsiissutitut immikkut ittumik tapiissutitut tunniunneqartut.

§ 4.  Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit § 1, imm. 2-mi taaneqartut pigisanit nalilinnit pissarsiaat suugaluartulluunniit akileraarnermi tunngavigisassanut ilannguttassavaat, taamaattorli imm. 2 aamma § 5 takukkit.

Imm. 2.  Akileraarnermi tunngavigisassat naatsorsornerini makku ilanngaatigineqarsinnaapput:

1) aningaasat, soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernut § 1, imm. 1-imi taaneqartunut pisussaaffinnut matusissutissatut erniatut il.il. ataasiakkaarlugit immikkoortinneqartut aamma

2) aningaasat sillimmasiinernut soraarnerussutisiat akileraaruserneqartarnerat pillugu inatsimmut ilanngitsut, taamaallaallu tunniunneqarsinnaasut piffissaq sillimmasersimanerup atorunnaarfissaatut isumaqatigiissutigineqarsimasoq sioqqullugu sillimmasersimasoq napparsimalerpat, innarluuteqalerpat toquppalluunniit, piffissaq atorunnaarfissatut isumaqatigiissutaasoq sillimmasersimasup 80-inik ukioqalernerata kingorna ullormit sillimmasersimanermut akiliiffissamit siullermit kingusinnerunngippat.

§ 5.  Inuunermik soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiisarnermik ingerlatseqatigiiffiit kiisalu soraarnerussutisianik aningaasaateqarfiiit § 1, imm. 2-mi taaneqartut aningaasaatinit agguaanneqanngitsunit aamma nammineq aningaasaatinit ernianit aningaasanillu imm. 4 naapertorlugu teknikikkut immikkoortitsinernut tunngatinneqartunit akileraartassapput imm. 2-6 malillugit.
....
Imm. 6.  Imm. 4 malillugu akileraarnermi tunngavigisassat naatsorsornerini aningaasaatit agguaanneqanngitsut kiisalu nammineq aningaasaatinit erniat aningaasallu imm. 4 naapertorlugu teknikikkut immikkoortitsinernut tunngatinneqartut, taamaallaat tunniunneqarsinnaasunut piffissaq sillimmasersimanerup atorunnaarfissaatut isumaqatigiissutigineqarsimasoq sioqqullugu sillimmasersimasoq napparsimalerpat, innarluuteqalerpat toquppalluunniit, piffissaq atorunnaarfissatut isumaqatigiissutaasoq sillimmasersimasup 80-inik ukioqalernerata kingorna ullormit sillimmasersimanermut akiliiffissamit siullermit kingusinnerunngippat.

§ 36.  Inuup nuunnissamut akerliusup imaluunniit tamatumunnga paasinartumik akuersinissamut piginnaasaqanngitsup, taamaattoq tak. imm. 2, isumaginninnermut inatsisit naapertorlugit najugaqarfissatut neqeroorummut aalajangersimasumut tigutinnissaa aalajangiiffigeqqullugu kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi, tak. § 42, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumut inassuteqarsinnaavoq, imaappat:
1)  pineqartup pisariaqartitaminik ikiorneqarsinnaanissaanut tamanna pisariaqarluinnarpat, aamma
2)  ikiuineq inuup maannamut angerlarsimaffigisaani ingerlanneqarsinnaanngippat, aamma
3)  pineqartup iliuutsimi kinguneri paasisinnaanngippagit, aamma
4)  pineqartoq inuttut annertuumik ajoqusernissamut imminut aarlerinartorsiortippat, aamma
5)  nuunnissaata isumagineqannginnera illersorneqarsinnaanngippat.
Imm. 2.  Inunnut tarnikkut pissutsimikkut annertuumik ataavartumillu piginnaasakillisimasunut, nuunnissamut akerliunngitsunut, nuunnissamulli paasinartumik akuersinissamut piginnaasaqanngitsunut, tarnikkullu pissutsikkut piginnaasakillineq eqqarsartaatsikkut piginnaasakillinerup ajorsiartuaartup kingunerippagu, kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq najugaqarfittut neqeroorummut aalajangersimasumut tigutissasoq, kommunalbestyrelsip inassuteqaataa nakkutilliisumit kredsrettimit ivertinneqartumit isumaqatigineqarpat, tak. § 42, imm. 4, imaappat
1)  pineqartoq pisariaqartitaminik ikiorneqarsinnaassappat najugaqarfittut neqeroorummi najugaqarnissaa pisariaqarpat, aamma
2)  pisumi tassani aalajangersimasumi pineqartumut isumassuinermut atatillugu tamanna naapertuunnerpaasutut nalilerneqarpat.

....

§ 3.    Pisortaqarfiit, suliffeqarfiit, atuarfiit peqatigiiffiillu makku meeqqanik pinerliisiman-nginnermut uppernarsaatinik piniartussaatitaapput, tak. § 2, inuit pisortatut, assistentitut, ilinniartitsisutut, atuakkanik atorniartitsisartutut, katersugaasivinni sulisutut, atuartitsisisutut, perorsaasutut, perorsaasunut ikiortitut, klubbini perorsaasutut, angerlarsimaffimmi paarsisartutut, plejeritutangerlarsimaffimmi paarsisuni perorsaasutut, angajoqqaarsiatut, barne- og socialhjælperitut, isumaginninnermi siunnersortitut, paarsisutut, pedelitut,   pedelinut ikiortitut, nakorsatut, juumuutut, peqqissaasutut, sundhedsassistentitut, sundhedsmedhjælperitut, fyioterapeutitut, napparsimasunik ikiortitut, portøritut, igaffimmi kantiinanilu sulisutut, eqqiaasutut, atuarfimmi psykologitut, tale/hørepædagogitut, tapertaalluni perorsaasutut, ilitsersuisutut, tassunga ilanngullugit pinngortitaq pillugu ilitsersuisutut, ilinniarluni sulinermik sungiusartutut, allaffissornikkut sulisutut, nalunnermik ilinniartitsisutut, naluttarfinni sulisutut aamma atorfinni pineqartuni taartaasutut atorfinitsinneqassatillugit sulisinneqassatillugilluunniit:

….

2) Naalakkersuisut, napparsimavinnut oqartussaasutut, uku ilanngullugit: Dronning Ingridip Napparsimavia, Namminersorlutik Oqartussat ulloq-unnuarlu paaqqinnittarfiutaat, innarluutilinnik paaqqinnittarfiit ilanngullugit, katersugaasiviit aamma Nunatta Atuagaateqarfia.

§ 20,Imm. 8.KNR-ip teknikkikkut periarfissat nutaat atorlugit isumaginiassavaa inuit innarluutillit aallakaatitassianik atuisinnaanerannik annertusaanissaq, matumani aamma aallakaatitassiat inuiaqatigiinnut annertuumik soqutiginaatillit sapinngisamik allagartalersugaanissaat ussersornikkulluunniit nutserneqarnissaat anguniassallugu.

§ 33.    Naalakkersuisut Atuisut Siunnersuisoqatigiivinik pilersitsissapput KNR-ip aallakaatitassiornermini anguniagai suliassaalu, inatsimmi aalajangersarneqarsimasut, KNR-ip qanoq ililluni pitsaanerpaamik isumaginnissinnaanerinik KNR-ip siulersuisuinut siunnersuisussanik. Atuisut Siunnersuisoqatigiivi ukiut sisamakkaarlugit pilersinneqartassapput, siullermik 1. august 2014-imiit 31. december 2018-imut.

Imm. 2.    Atuisut siunnersuisoqatigiiffianni qulingiluanik ilaasortaqartumi ilaasortat ukuninnga innersuussisoqarneratigut Naalakkersuisunit toqqarneqartassapput:

….

4) Innarluutillit nuna tamakkerlugu kattuffiat  ilaasortassamik ataatsimik innersuussisartoq.

§16.   Peqqinnermut iluaqutaasumik immikkut sullissinerit, soorlu akupunktur, zoneterapi aamma hypnose pillugit pilerisaarutit piviusorsiortuullutillu ingasattajaartuussanngillat. Aamma sullissinerit peqqinnermut iluaqutaasumik kinguneqarsinnaanerinik ingasattajaarussissanngillat.

Imm. 2.   Pilerisaarutit imm. 1-imi taaneqartut inunnut aalajangersimasunut, soorlu inunnut napparsimasunut inunnulluunniit aalajangersimasumik ajoqutilinnut innarluutilinnulluunniit sammitinneqassanngillat. Peqqinnissamut tunngatillugu ingerlataqarnermi atuutissapputtaaq peqqinnissamik sullissinerit pilerisaarutigineqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni maleruagassat.

§ 1. Aningaasanoorutit ilaat pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit naapertorlugu pissarsiassat ukiumoortumik Kalaallit Nunaannut pisassanngortinneqartartut Naalakkersuisut tamanut iluaqutaasussamik siunertanut makkununnga agguaatissavaat:

1) 50 %-ii timersornernut tamanit peqataaffigineqarsinnaasunut, innarluutillit utoqqaallu timersornerat ilanngullugu,

§ 2.Atugassanngortitat § 1, imm. 1-imi taaneqartut imatut agguaanneqassapput:

1) atugassanngortitat § 1, imm. 1, nr. 1-imi taaneqartut Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiannut, timersornernut tamanit peqataaffigineqarsinnaasunut, innarluutillit utoqqaallu timersornerat ilanngullugu, agguaasseqqinnermik isumaginnittussamut agguaanneqassapput,

§ 2.  Tamanut iluaqutaasussamik siunertat inatsisitigut aalajangersakkat ima paasineqassapput tassaasut, timersornerit tamanit peqataaffigineqarsinnaasut, innarluutillit utoqqaallu timersorneri ilanngullugit, piukkunnaatillit pikkorinnerillu timersorneri aamma meeqqat inuusuttullu peqatigiiffii, tak. §§ 4-6.

§ 1.    Inatsimmi matuma siunertarineqarpoq:

….

3)  sanaartukkat innarluutilinnut atoruminartunngorlugit ilusilersorneqartarnerisa siuarsarneqarnissaa,

§ 6.    Illuliornermi malittarisassani sanaartukkat sananeqarnerinut ilusilersorneqarnerinullu maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, makku eqqarsaatigalugit:

….

2)  teknikkimut atortulersuutit suliarineqarnissaat, tassunga ilaatinneqarlutik aalajangersakkat eqqiluisaarnermut teknikkimullu atortunik, kiisalu innarluutilinnut teknikkikkut ikiorsiissutinik aalaakkaasunik kingusinnerusukkut ikkussuisinnaanermut periarfissiisut,

….

4)  sanaartukkat inunnit innarluutilinnit atorneqarsinnaasunngorlugit sanaartukkanik kiisalu sananeqaatinik atortunillu aalaakkaasunik ilusilersuinissaq,

§ 25. Atuartut tamarmik inatsit manna malillugu atuartitaanissamik neqeroorfigineqarnissaat qulakkeerumallugu, pisariaqartitsineq naapertorlugu atuartunut angerlarsimaffiit aamma atuartunut inissiat atuarfinnut pioreersunut atasut pilersinneqassapput.

Imm. 2.    Atuartut angerlarsimaffiinut inissiineq angajoqqaat, tak. § 34, qinnuteqarnerat tunngavigalugu aamma atuartup atuarfiullu isumasioqatigeereernerisigut pisassaaq.

Imm. 3.    Atuartunut angerlarsimaffinni atuartunullu inissiani najugaqarneq angajoqqaanut akeqanngilaq.

Imm. 4.    Atuarfinni najugaqarfiusuni immikkut aaqqissuussani najugaqalersinneqarsinnaapput atuartut innarluutillit, atuaqqinnissaq/sungiusaqqinnissaq siunertaralugu angerlarsimaffiup avataaniinnissaq taakkununnga annertuumik iluaqutaasussatut isigisariaqarpat.

Imm. 5.    Atuarfinni najugaqarfiusuni immikkut aaqqissuussani najugaqarneq angajoqqaanut akeqanngilaq.

Imm. 6.  Imm. 4-mi taaneqartunut atuarfinnut najugaqarfiusunut immikkut aaqqissuussanut atuartunik najugaqalersitsinermi aamma agguataarinermi kiisalu kommuniisa akiliisarnissaat pillugu Naalakkersuisut erseqqarissumik aalajangersaassapput.

§ 24.   Atuarfiup pisortaa atuartunut timimikkut imaluunniit eqqarsartaatsikkut pisinnaasakinnerusunut imaluunniit aalajangersimasunik allatigut ajornartorsiuteqartunut misilitsinnermi immikkut atugaqartitsinissamik neqerooruteqassaaq, misilitsinnerup naammassinissaanut atuartut taakku, atuartunut allanut naligiissinneqarnissaasa taamaaliornissaq pisariaqartilerpassuk.
Imm. 2.   Misilitsinnerup qaffasissusia allanngortinneqassanngilaq.

§ 36.   Akulliit atuarfianni atuartitaareernerminni Nammineq anguniagassat pilersaarusiornerullu   samminerani naatsorsuutigineqarpoq atuartut

….
Imm. 2. Inuttut ineriartornerup   samminerani naatsorsuutigineqarpoq atuartut

…..
6) Tarnikkut timikkullu innarluutini tarnikkut timikkullu innarluutit sumiiffinnilu timikkut tarnimikkullu innarluutillit naapittakkat qanoq pissusilersorfiginissaat tamatigoortumik ilisimasaqarfigissagaat aamma

§ 37.   Angajulliit atuarfianni atuartitaareernerminni Nammineq anguniagassat pilersaarusiornerullu   samminerani naatsorsuutigineqarpoq atuartut

….
Imm. 2. Inuttut ineriartornerup   samminerani naatsorsuutigineqarpoq atuartut

…..
6) Tarnikkut timikkullu innarluutini   timikkut tarnimikkullu innarluutit qanoq ilaqutariinnut sunniuteqarneri inuiaqatigiinnilu tamakku qanoq suliuniuteqarfigineqarnersut tamatigoortumik ilisimasaqarfigissagaat aamma

§ 17.Isumaginninnermi perorsaasut aamma perorsaanermi ikiortit atorfinitsinneqarsinnaapput

1) atuartut innarluutillit ikiorserniarneranni suliassat isumagineqarnissaannut,

§ 4. Tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq, malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut malillugit
1) atuartunut, piginnaasamikkut kinguarsimanerat imaappat annertussuseqarpalluunniit, immikkut tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsinerat nalinginnaasumik atuartitsinikkut naammassineqarsinnaanani, immikkut ittumik atuartitsissaaq immikkullu perorsaanermut tunngasunik ikiorsiisassalluni,
2) atuartunut, ilinniakkami ataatsimi arlalinniluunniit nalinginnaasumik atuartitsinermut malinnaaniarnerminni ajornartorsiuteqarallartunut, tapiliussamik atuartitsissaaq, aamma
3) atuartunut, piffissami sivisuumi napparsimanermik pissuteqartumik imaluunniit taakku peqqinnissaat imaluunniit ajunngitsumik atugaqarnissaat eqqarsaatigalugu atuarfimmi atuartinneqarsinnaanngitsunut atuartitsissaaq.

Imm. 2.  Kommunimi tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap najugaqarfiani kommunalbestyrelse atuartunut tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami atuartunut akeqanngitsumik perorsaanermut tarnillu pissusaannut tunngatillugu siunnersuisassaaq.

§ 4. Ileqqaarnissamut tunngavissanik naatsorsuinermi makku naapertorlugit tunniunneqartartut ilanngunneqassanngillat:

….

4) Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat,

§ 19.Qimuttoqarfiusut kalaallit qimmerinngisaannik qimmeqarfigeqqusaanngillat.

Imm. 2.Qimminik qimuttoqarfiusunut qimminik eqqussinissaq sunaluuniit inerteqqutaavoq.

Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit qimmit sulisinneqartartut qimmillu innarluutillit ikiortaat qinnuteqaateqartoqarneratigut Naalakkersuisut akuerisinnaavaat tamakkununngalu piumasaqaataasut aalajangersarsinnaallugit - taamatuttaaq qimmit taamaattut kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnissaat pillugit piumasaqaateqarsinnaallutik.

§ 3.  Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit imatut katitigaas­sapput, isummat innuttaasut soqutigisaqaqatigiiffiini inuit pisinnaatitaaffiinik suliaqartuni atuuttut siunnersuisoqatigiinni takuneqarsinnaassallutik. Taamatuttaaq pisortani oqartussaasut immikkut attuumassuteqartut siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerini peqataatitaqartassapput.

Imm. 2.  Tulliullugit taaneqartut Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni aalajangersi­masumik ilaasortaapput:

1)  Meeqqat Illersuisuat,

2)  Inuit innarluutillit Illersuisuat, aamma

3)  Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat.

Imm. 3.  Imm. 2 naapertorlugu aalajangersimasumik ilaasortat, saniatigut, kattuffiit, peqatigiiffiit, suliffeqarfiit il.il. inassuteqareernerisigut Inatsisartut Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit ilaasortassaanik 10-nik toqqaassapput. Ilaa­sortanik 10-nik taakkunannga:

….

2)  Ilaasortaq 1 inuit innarluutillit pillugit NGO-tut sulissuteqartut sinnerlugit peqataatitaassaaq,

§ 4. Inatsisartut inatsisaat meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut Kalaallit Nunaani najugaqartunut atuuppoq, kiisalu meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut utaqqiisaasumik Kalaallit Nunaanniikkallartunut, tassungalu ilaapput meeqqat timimikkut tarnimikkulluunniit innarluutillit, inunnut innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu inatsit malillugu ikiorneqartartunut.

§ 45.    Kommunalbestyrelse isumaginninnikkut misissuinermik suliaqassaaq meeraq immikkut ittumik ikiorserneqartariaqartutut isumaqarfigineqarpat, meeqqap atugai pillugit.  Isumaginninnikkut misissuineq sapinngisamik meeqqap angajoqqaavi isumaginnittulluunniit allat meerarlu suleqatigalugit ingerlanneqassaaq.  Pissutsit aallaavigalugit misissuineq sapinngisamik qajassuussisumik ingerlanneqassaaq, siunertarineqartumillu annertunerussanani.

….

Imm. 5.    Inatsit alla malillugu meeraq ikiorserneqarsimappat, soorlu innarluutilinnut ikiorsiineq pillugu inatsit malillugu, tamakkununnga tunngasut kommunalbestyrelsip isumaginninnikkut misissuinermut ilanngutissavai, isumaginninnikkullu misissuinerup ilaatut meeqqap ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsineranik tamakkiisumik nalilersuisoqassaaq, soorlu meeqqap innarluuteqarneranik tunngaveqartumik ikiorserneqartariaqarneq.  Inatsisartut inatsisaat una aallaavigalugu inatsit alla malillugu ikiorsiisinnaaneq taamaalilluni meeqqap ikiorserneqarnissamik pisinnaatitaaffiinik killiliinngilaq. 

§ 46.   Kommunalbestyrelsi meeqqamut iliuusissanut pilersaarummik allaganngorlugu suliaqassaaq:

….

Imm. 3.    Inatsit alla malillugu meeraq ikiorserneqarsimappat, soorlu inunnut innarluutilinnut ikiorsiineq pillugu inatsit malillugu, tamakkununnga tunngasut kommunalbestyrelsip iliuusissanut pilersaarummut ilanngutissavai. 

§ 1.    Qanigisaasutut ilaqutariit paarsisartut tassaapput ilaqutariit namminneq angerlarsimaffimminni meeqqamut aalajangersimasumut qanigisaanertik pissutigalugu paarsisartut, meeqqamik isumassuisuullutillu paarsisuusut, imaluunniit Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu imaluunniit Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu oqilisaassivimmiittussamik isumassuisuullutillu paarsisuusut.
Imm. 2.  Qanigisaasutut ilaqutariit paarsisartut angajoqqaatut oqartussaassuseqartumik ilaqutariillu inoqutaannik allanik ulloq unnuarlu najugaqartitsisinnaapput.
Imm. 3.  Imm. 1 malillugu qanigisaasutut ilaqutariit paarsisartut inuusuttumik suliniuteqareernermi malitseqartitsilluni suliniuteqarfigineqartumik, imm. 1 malillugu ilisimariikkaminnik, najugaqartitsisinnaapput.

§ 2.    Kommunip aaqqissuussaanik ilaqutariit paarsisartut tassaapput ilaqutariit meeqqamik ilaqutariinnut inissinneqarsimasumik, imaluunniit Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu imaluunniit Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu oqilisaassivimmiittussamik isumassuisuullutillu paarsisuusut.
Imm. 2.  Ilaqutariit paarsisartut angajoqqaatut oqartussaassuseqartumik ilaqutariillu inoqutaannik allanik ulloq unnuarlu najugaqartitsisinnaapput.
Imm. 3.  Ilaqutariit paarsisartut inuusuttumik suliniuteqareernermi malitseqartitsilluni suliniuteqarfigineqartumik najugaqartitsisinnaapput.

§ 4.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik perorsaanikkut, tarnip pissusaanik tunngasunut, tarnip nappaataanik tunngasunut imaluunniit ilaqutariinnut peqqissaanermik neqerooruteqarsinnaavoq. 

Imm. 2.    Ulloq unnuarlu paaqqinniffik nittartagaliussaaq, tassani allassimassaaq, katsorsartinnerit qanoq ittut neqeroorutigineqarnersut, taakku ataanni qanoq iliorluni katsorsaasoqartarnersoq, katsorsaariaatsit suut toqqarneqarsimanersut aammalu qanoq naammassineqartarnersut.

Imm. 3.    Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi perorsaariaaseq meeqqat ataasiakkaat inerissimassusaat immaqalu piginnaasaasa apparsimanerat eqqarsaatigalugit aaqqissuunneqassaaq.

Imm. 4.    Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqat sapinngisamik nalinginnaanerpaamik inuuneqarsinnaanngorlugit aaqqissugaallunilu ingerlanneqassaaq.

§ 13.    Utoqqalinersiaqartoq paaqqinnittarfimmut il.il. angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarallarpat tassanilu najugaqarneq pisortanit akilersorneqarpat, aamma utoqqalinersiaqartoq pilersuisussaatitaaffeqarpat imaluunniit angerlarsimaffimmut aningaasartuuteqarpat, utoqqalinersiat allannguuteqassanngillat. 

Imm. 2. Angerlarsimaffiup avataanut paaqqinnittarfimmut il.il. sivisunerusumik inissiisoqartillugu tassanilu najugaqarneq pisortanit akilersorneqarpat, qaammammi nuuffiusumi aamma qaammammi tulliuttumi utoqqalinersiat allannguuteqassanngillat, tamatumalu kingorna utoqqalinersiat toqqammaviusumik aningaasartaat 46 pct.-ii tunniunneqartassapput. Utoqqalinersianut tapeq tunniunneqartarpat qaammammi nuuffiusumi tulliuttumilu atorunnaarsinneqassaaq. 

Imm. 3. Utoqqalinersialik inissinneqartoq, tak. imm. 1 aamma 2, aningaasaqarnermut imaluunniit innarluuteqarnermut aamma peqqiilliuuteqarnermut tapeqartinneqarsinnaavoq. Meeqqanut tapisiaqartoqartillugu taakkununnga pisinnaatitaaffik allannguuteqassanngilaq. 

Imm. 4.  Utoqqalinersialik imm. 2 naapertorlugu angerlarsimaffigisami avataani inissisimajunnaarpat, qaammatip tulliuttup aallaqqaataa aallarnerfigalugu utoqqalinersiat tunniunneqartarneri nanginneqassapput.

Imm. 5.  Angerlarsimaffiup avataani inissisimanermi utoqqalinersianik tunniussisarneq pillugu, ilaatigut paaqqinnittarfinni il.il. inissisimanermi utoqqalinersianit ilanngaassisarneq pillugu, kiisalu isumaginninnermi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi inissinneqarnermi nammineq isertitaqarneq pissutigalugu akiliisarneq ilanngullugu Naalakkersuisut ersarinnerusumik aalajangersaassapput.

§ 16.Innarluuteqarnermut aamma peqqiilliuuteqarnermut tapit aningaasartuutinut makkununnga tunngatillugit tunniunneqarsinnaapput:

1) Utoqqalinersiallit eqqarsartaatsimikkut timimikkulluunniit annertuumik innarluuteqarneq pissutigalugu immikkut ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisunut ikiorsiissutitut, Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 3. november 1994-imeersumi pisinnaatitaaffiit naapertorlugit. 

2) Peqqissutsikkut pisariaqartitat malitsigisaanik annertuumik aningaasartuuteqarnermi, isarussanik pissarsiniarneq ilanngullugu.

Imm. 2. Utoqqalinersiaqartumut Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik 

najugalimmut innarluuteqarnermut aamma peqqiilliuuteqarnermut tapit tunniunneqassanngillat.

§ 27,Imm. 2. Aningaasaqarnermut tapit aamma innarluuteqarnermut tapit kiisalu peqqiilliuuteqarnermut tapit kommunimit aningaasartuutigineqassapput.

§ 28.    Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussissutinik tuniniagaqartut atuisunut sullissisuusut pilersuinissamut isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu atuisut pisinnaatitaaffiinut tunngavissanik arlalinnik qulakkeerinissaq anguniarlugu nalunaarasuartaatitigut kiffartuussissutinik tuniniagaqartut atuisunut sullissisut pisussaaffilerneqarnissaat eqqarsaatigalugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput. 

Imm. 2.   Imm. 1 naapertorlugu maleruagassat ilaatigut aalajangersakkanik imaattunik imaqarsinnaapput 

….

4) Immikkut ittumik atuisuusut, tamatumani ilaallutik innarluutillit, pisariaqartitaannik naammassinninnissaq. 

§ 15.   Annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutigineqartut kommunip najugarivitap inassuteqarneratigut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit tunniunneqassapput.

Imm. 2.   Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutigineqartunut aningaasartuutit landskarsip inaarutaasumik aningaasartuutigisassavai.

§ 5.   Illuutini Namminersornerullutik Oqartussanit kommunenilluunniit pigineqartuni inissiat inigineqanngitsut inissarsiortunut imatut tulleriinnilersuillun

.…
5) aapparisap toqukkut qimagaasup inimik innarluutilimmut immikkut aaqqissugaasumik tunniussaasimasumillu qimatsinissaanut atatillugu innersuussutigineqartussat, tak. § 62, imm. 3. 

§ 60.   Attartortup toqunerani aapparisaq qimagaasoq atugassarititaasut atuinnarlugit attartornermik ingerlatseqqiinnarsinnaatitaavoq. Taamatuttaaq inuk inissiamik attartornermut isumaqatigiissummi atsioqataasimanngitsoq, kisiannili sivikinnerpaamik ukiuni marlunni attartortup ataatsimut inoqutaannut peqataasimasoq pisinnaatitaaffeqarpoq, taamaattorli tak. § 63, imm. 3.

Imm. 2.   Sulisunut inissiaq, attartortup pisortani sulisitsisuni atorfeqarnini aqqutigalugu sulisunut inissiatut innersuunneqarfigisaa matumani pineqarpat, aappaasoq attartornermut atugassarititaasut atorlugit inissiamik innersuussivigineqarnissamik pisinnaatitaaffeqarpoq. Innersuussinissamut piumasaqaataavoq aappaasup nammineerluni pisortani sulisitsisuni atorfeqarnermigut sulisunut inissiamik innersuussivigineqarsinnaatitaannginnissaa, aammalu attartortup aappaasulluunniit sivikinnerpaamik ukiuni marlunni utaqqisut allattorsimaffianni nalinginnaasumi allaqqasimanissaa. Taamatuttaaq pisinnaatitaaffeqarpoq inuk sivikinnerpaamik ukiuni marlunni attartortup ataatsimut inoqutaannut peqataasimasoq, taamaattorli tak. § 63, imm. 2.

Imm. 3.   Attartortoq utoqqalinini nappaateqarniniluunniit pissutigalugit paaqqinnittarfimmut assigisaanulluunniit nuuppat, imm. 1-2-mi aalajangersarneqartut atorneqassapput.

§ 61.   Attartortup averusernerani avinneraniluunniit imaluunniit aappariinneriinnerup atorunnaarsinneqarnerani aappariinni arlaat attartornerup ingerlateqqinnissaanut pisinnaatitaassanersoq aappariit isumaqatigiissutigisinnaavaat. Aappariit isumaqatigiissinnaanngippata aappariinni arlaat attartornerup ingerlateqqinnissanut pisinnaatitaassanersoq akuersissuteqarnikkut imaluunniit eqqartuussinermi aalajangiinikkut tamanna aalajangiiffigineqassaaq, taamaattorli tak. § 63, imm. 4.

Imm. 2.   Attartortup aappani qimappagu, aappaasup attartorneq ingerlatiinnarsinnaavaa.

Imm. 3.Eqqartuussinermi aalajangiinikkut attartornermik ingerlatitseqqinnissamut pisinnaatitaaffik aalajangiiffigineqarpat, pingaartumik meeqqat suli inersimasutut oqartussaassuseqalersimanngitsut immikkut pingaartillugit isiginiarneqassapput, averuserneq avinnerluunniit persuttaanermik imaluunniit timikkut allatigut nakuuserfigineqarsimanermik pinerluttulerinermut inatsimmi ilaatinneqartumik peqquteqarnersoq isiginiarneqassalluni.

§ 62.   Inuit sivikinnerpaamik ukiuni marlunni ataatsimut inoqutigiissimasut inooqatigiinnerminnik taamaatitsigunik, arlamik sorliup attartorneq ingerlatiinnarsinnaassaneraa isumaqatigiissutigisinnaavaat. Attartortitsisoq isumaqatigiissummut akerliusinnaavoq, attartortitsisoq taamaaliornissamut pingaarutilinnik pissutissaqaruni, taamaattorli tak. § 63, imm. 4.

Imm. 2.   Pineqartut akornanni isumaqatigiittoqarsinnaanngippat, taakku arlaat inissiamik attartornerup ingerlateqqinnissaanut pisinnaatitaassanersoq eqqartuussinikkut aalajangiisoqassaaq. Eqqartuussinermi aalajangiinermi pingaartumik meeqqat suli inersimasutut oqaartussaassuseqalersimanngitsut immikkut pingaartillugit isiginiarneqassapput, kiisalu aamma averuserneq avinnerluunniit persuttaanermik imaluunniit timikkut allatigut nakuuserfigineqarsimanermik pinerluttulerinermut inatsimmi ilaatinneqartumik peqquteqarnersoq isiginiarneqassalluni.

§ 63.   Attartortup pisinnaatitaaffiit, §§ 58-62 naapertorlugu attartortumut allanulluunniit pisinnaatitaaffiliunneqartut taamaatissinnaanngilai, taamaattorli tak. imm. 2-4.

….

Imm. 3.§ 60, imm. 1-mi aalajangersakkat inissianut innarluutilinnut inissiatut immikkut aaqqissukkanut atugassanngortinneqarsimasunullu atuutinngillat. Tassunga taarsiullugu inissiamik allamik innersuussisoqarsinnaavoq, tak. § 5, imm. 1, nr. 5.

Imm. 4.Inissiaq atorfeqartitaanermut atatillugu atugassanngortitaasimappat imaluunniit innarluutilinnut inissiatut innersuussaasimappat, tamatumani pissutsit immikkut ittut pineqanngippata §§ 61-imi aamma 62-mi aalajangersakkat atuutissanngillat.

§ 3.   Peqqinnissakkut sullissineq pillugu ussassaarineq suliamut tunngassuteqartuinnarnik, eqqortumik uppernassuseqartunik tamakkiisumillu imaqassaaq.

Imm. 2.   Atuagassiatigut nalunaarutit taamaallaat imarissavaat peqqissaasup aqqa, suliffiup taaguutaa ilanngunneqarsinnaavoq, peqqissaasup sulinermini taaguutaa, najugaa, oqarasuaataata faxiatalu normui, e-mailikkut nassitsivissaq, qaqugu naapinneqarsinnaasoq, tassani ilanngullugit piffissat sulifimminiittanngiffii, suiaassusia qassinillu ukioqarnera, immikkut ilisimasalittut akuerisaanera, suliffiup innarluutilinnit tikikkuminartuunera, misissuisarfiup innarluutilinnut atortulersugaanera il. il. aammattaaq misissuisarfimmut atasumik innarluutillit biiliinut unittarfeqarnersoq il. il., kiisalu misissuinermi katsorsaanermilu periaatsit, utaqqisunut piffissaliussat qanorlu akeqartitsineq

§ 3.   Peqqussut atuutsinneqassanngilaq:

….

5) Inissianut innarluutilinnut imaluunniit angallarluttunut immikkut atugassiatut sananeqarsimasunut aaqqissugaasunulluunniit.

§ 4.Oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnissaanni siunertarineqarpoq oqartussaasoqarfiit meeqqat inuusuttullu, innarluutillit kiisalu inuit atugarisamikkut inuutissarsiornikkullu ajornartorsiutillit pillugit suliassat suliarinerini paasissutissanik isummanillu tunioraannermikkut aalajangiiniarnerminnut pitsaanerusumik tunngavissaqalissasut, aammalu oqartussaasoqarfiit ataasiakkaat suliniutaat ataqatigiissarneqassasut.

§ 29.   Kommunalbestyrelsip kommuunimi angerlarsimaffinni ikiorteqartitsinissaq aaqqissuutassaraa, taamaalilluni angerlarsimaffinni suliassatigut ikiorsiinissamut suliamut naleqquttumik piginnaassuseqarsorisanik sulisoqarluni ikiorsiisoqarsinnaaqqullugu.

Imm. 2.   Utoqqarnut, sanngiillisimasunut innarluutilinnullu kiisalu napparsimasoqartillugu atugarisatigullu ajornartorsiuteqartoqartillugu angerlarsimaffinni ikiorteqartitsisoqarsinnaavoq.

§ 2.   Utoqqarnut, annertuumik innarluutilinnut inunnullu sivisuumik napparsimasunut angerlarsimaffimmi ataavartumik ikiorteqartitsisoqarsinnaavoq. Ilaqutariinnut innarluutilinnik meeralinnut ilaquttaminnilluunniit innarluutilinnik meeralinnut ilaquttaminnilluunniit innarluutilimmik imminni najugaqartitsisunut taamalu angerlarsimaffimmi suliassat nalinginnaasut suliarineqarnissaannut ilaanneeriarlutik oqilisaanneqarnissamik pisariaqartitsisunut angerlarsimaffimmi ataavartumik aamma ikiorteqartitsisoqarsinnaavoq. 

§ 1.    Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik Danmarkimi efterskolernermut atatillugu makkununnga tapiissuteqartarpoq:

 ....

7)  Timikkut tarnikkulluunniit innarluutillip taassumalu ikiortaata misissuiartorlutik angalanerannut, taakkununnga assersuutigalugu ilaallutik ilaqutaasoq, attaveqaataasoq najugaqaqatigiiffimmeersoq, paaqqinnittarfimmeersoq assigisaanniluunniit pisoq, tak. § 2. 

8)  Ilinniartunut immikkut pisariaqartitsisunut ikiorsiissutinut, tak. § 3.

Imm. 2.  Qanigisatut, tak. imm. 1, nr. 5, paasineqassapput qatanngutit, aapparisaq, qitornat, angajoqqaat aamma aanaa/aataakkut. Immikkut ittumik pisoqartillugu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup inuit allat qanigisatut isigineqarnissaat aalajangersinnaavaa.

§ 2.  Misissuiartorluni angalanermut tapiissutit, tak. § 1, imm. 1, nr. 7, tunniunneqartarput immikkut efterskolertitsineq sorleq ilinniartup immikkut pisariaqartitaanut tulluarnerpaanersoq misissuiffiginissaa siunertaralugu.

Imm. 2.  Misissuiartorluni angalanermut ilaassaaq ilaqutariinnut attaveqaataasinnaasunut pulaarneq, ilinniartup efterskolernerani suleqatigiinnissamut tunngatillugu ataatsimoorussamik ilimagisaasut qulaajarnissaat siunertaralugu.

Imm. 3.  Ilinniartoq timikkut tarnikkulluunniit innarluutilittut paasineqassaaq ilinniartoq inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu inatsisinut atuuttunut ilaasoq.

§ 3.  Ilinniartunut immikkut pisariaqartitsisunut, tak. § 1, imm. 1, nr. 8 ikiorsiissutinut ilaapput ingerlassat ilinniartup immikkut pisariaqartitaanik aallaaveqarlutik ilinniartup iluatsitsisumik efterskolimiinnissaanut tapertaasinnaasut. Ikiorsiissutit suussusissaat annertussusissaallu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut qinnuteqartoqareerneratigut akuersissutigineqassapput.

§ 10.  Ilinniartup angajoqqaatulluunniit oqartussaassusillip angalaneranut aningaasartuutinut, tak. § 1, imm. 1, nr. 2, 5 aamma 6 tapit tassaapput angallassissutinut tamanut atuuttunut akikinnerpaanut aningaasartuutit tamarmiusut.

Imm. 2.  Aqqut alla, imm. 1-imi taaneqarsimanngitsoq, atorlugu angalasoqarsimappat pisortat angallassisinnaanermik akuerisaannut akikinnerpaamut aningaasartuutit killigalugit akiliussisoqassaaq. Aqqummut pisortat angallassisinnaanermik akuerisaannik angallassisinnaaneq periarfissaqanngippat angalanertut akikinnerpaatut periarfissaasumut aningaasartuutit qaffasinnerpaaffigisinnaasaannik akiliussisoqassaaq. 

Imm. 3.  Timmisartumut bilitsit suliarereernerisa kingorna allannguinermi aningaasartuutaanerujunnartunut aningaasartuutit angajoqqaanit akilerneqassapput, tamanna angajoqqaatut oqartussaassuseqartut angalanermut kissaatinik allannguinerannik pissuteqarpat.

Imm. 4.  Angalanermut aningaasartuutit ilinniartunut inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutit imaluunniit meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit pillugit malittarisassat atuuttut naapertorlugit isumaginnittoqarfinniit akilerneqartut imm. 1 aamma 2-mi aalajangersarneqartuni killiliussat iluini utertinneqassapput.

 § 11.  Misissuiartorluni angalanernut, tak. § 1, imm. 1, nr. 7, tapiissutit tassaapput Danmarkimut utimullu pulaarfiillu akornanni angallassissutinut tamanut atuuttunut akikinnerpaanut aningaasartuutit tamarmiusut, taamaattoq timikkut tarnikkulluunniit innarluutilimmut ingiallortaanullu ataatsimut annerpaamik katillugit 30.000 kr.

Imm. 2.  Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup imm. 1-imi aningaasanut killigititap qaangerneqarnissaa immikkut akuersissutigisinnaavaa, tamanna pissutsinik immikkut ittunik tunngaveqarpat, tamatumunnga ilanngullugu najugaqarfiup sumiiffia pissutigalugu angalaneq immikkut ittumik angalanermut aningaasartuutaalersimappat.

§ 14.  Tapiissuteqassappat makkua piumasaqaataapput:

6)  Ilinniartoq siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit efterskolernissanut tapiiffigineqarsimassanngilaq, taamaattoq takukkit imm. 4 aamma 5, imaluunniit paarlaaqatigiilluni ilinniariarnermut tapiiffigineqarsimassanani.

Imm. 5.  Ilinniartunut inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu malittarisassanut ilaasunut, imm. 1, nr. 6 apeqqutaatinnagu, ukiut pingasut tikillugit tapiisoqarsinnaavoq.

§ 19.  Ilinniartunut inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu malittarisassanut qaqugukkulluunniit atuuttunut ilaasunut aamma ilinniartunut meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarsimasunut tapiissutit aatsaat tunniunneqarsinnaapput efterskolernissaq isumaginninnermi oqartussaasunit akuerineqarsimappat.

§ 21. Imm. 4.  Ilinniartoq § 19-imut ilaasimappat ilumut ilinniartoq meeqqanik inuussuttunillu ikiorsiisarneq pillugu malittarisassat atuuttut malillugit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimanersoq imaluunniit inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu malittarisassanut atuuttunut ilaanersoq oqartussaasunit pisinnaatitaasunit eqqortunit uppernarsaat aamma ilanngullugu nassiunneqassaaq.

§ 8. Angajoqqaat timikkut tarnikkulluunniit innarluutilimmik efterskolimi ilinniartuutillit akiliutissaat aalajangerneqassaaq, aningaasanut inatsimmi tapiissutissatut qaffasinnerpaatut taaneqartoq aallaavigalugu.

Imm. 2.    Peqataasinnaannginnermut nalunaarnissamut killissaliisoqarsimanngippat, soraarummeernerup aallartinnerani peqataasinnaannginneq nalunaarutigineqarsinnaavoq.

Imm. 3. Ilinniarfiup ilinniartitsinermut pilersaarummi aalajangersarsinnaavaa, peqataanissamut pisussaaffimmik naammassinninneq aammalu sulianik immikkullu suliamik il. il. tunniussinerit soraarummeernissamut piumasaqaataassasut.

Imm. 4.   Ilinniarfiup imm. 3 malillugu piumasaqaatinik avaqqussisinnaavoq erninermik, ilungersunartumik napparsimanermik, uppernarsaasikkamik innarluuteqarnermik imaluunniit pissutsinik pingaaruteqartunik, ilinniartumut pisuussutaanngitsunik tunngavilersorneqarpata.

§ 9.   Ilinniagassanik peqqissaanermut tunngasunik ilinniartitsinermi siunertaavoq ilinniartup isumassuinermi suliassat, meeraaqqerinermi peqqissaanermilu tunngaviusumik suliassat, peqqinnerulersitsiniarnermi napparsimanaveersaartitsinermilu suliassat ilisimasaqarfigilerlugillu paasinniffigissagai, kiisalu paasinniffigissagai inuit ataasiakkaat innarluutigisinnaasaat isiginiarlugit namminiussutsiminnik, akulerusimassutsiminnik imminnullu oqartussaaffiginerminnik attassiinnarlutillu nukittuujuaannartinnissaat.

§ 20.    Inuit pitsorluttut allallu innarluutillit, namminneerlutik allakkanik nakkartitsisarfimminnik imaarsiartorsinnaanngitsut allakkat inigisaminnut toqqaannartumik tunniunneqartarnissaannik immikkut akuersissuteqarfigineqarsinnaapput.

Imm. 2.   Immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqaat najukkami allakkeriviup pisortaanut tunniunneqassaaq.

§ 6.   Inuit pitsorlunnertik imaluunniit annertuumik timimikkut imaluunniit tarnimikkut innarluuteqarnertik pissutigalugu nalinginnaasumik kigutigissartinnissamut neqeroorummik atuisinnaanngitsut aalajangersimasumik akuttussusilimmik akeqanngitsumillu nakkutiginnilluni kigutigissartinnissamik neqeroorfigineqassapput.

Imm. 2. Imm. 1-imi nakkutiginnilluni kigutigissaanermut ilaapput:

1) Qarngup peqqissuutinnissaanut misissuinerit ikiuinerillu, paaqqutarinnittunut qanigisaasunulluunniit tamanna pillugu ilitsersuinikkut.

2) Ataasiakkaanik timikkut tarnikkullu qanoq issusiat eqqarsaatigalugu pissutsinut ersiutaasunik katsorsaanerit.

§ 17.   Kinaluunniit 18-inik ukioqalereersimasoq aammalu inuttut nammineersinnaajunnaarsitaasimanngitsoq qanoq pineqarnissaq pillugu inuunermi naggammik piumasaqaammik allakkiorsinnaavoq. Pineqartup inuunermi kingullermik piumasaqaammini katsorsarneqarnissani pillugit kissaatigisani allattorsinnaavai, pineqartoq imatut atugaqartariaqartussanngorsimalluni, nammineerluni aalajangiisinnaasuseqarneq napparsimasumit namminermit isumagineqarsinnaajunnaarluni.

Imm. 2.   Inuunermi naggammik piumasami makkua pillugit aalajangersakkat ilanngunneqarsinnaapput

1) katsorsartinnissaq inuunermik sivitsortitsisinnaasoq kissaatigineqanngitsoq, inuunermi naggammik piumasaqartoq allaqquttussaanngitsumik toqujartortillugu, aammalu

2) katsorsartinnissaq inuunermik sivitsortitsisinnaasoq kissaatigineqanngitsoq soorlu nappaat, utoqqarmut sanngiilliartorneq, ajunaarneq, uummammik unittoorneq assigisaalluunniit ima qajannarsisimatiginermik kinguneqarlutik, inuunermi naggammik kissaateqartoq timimigut tarnimigullu atuuttuartussamik imminut isumagisinnaajunnaarsimalluni.

Imm. 3.   Inuunermik sivitsortitsisinnaasumik katsorsartinneq tassaavoq katsorsartinneq, tamatumani ajorunnaarsinneqarnissaq, peqqinnerulernissaq imaluunniit anniarunnaarnissaq ilimagisassaanatik, taamaallaalli tassaalluni katsorsartinneq inuunermik sivitsuallaataasinnaasoq.

Imm. 4.   Peqqissaanermik suliaqartup napparsimasoq nammineerluni aalajangiisinnaassuseerussimatillugu, allaqquttussaanngitsumik toqujartortumik katsorsaanissap aallartinnissaa pilersaarutigiguniuk, imaluunniit pissutsini imm. 2-mi, nr. 2-mi taaneqartuni katsorsaanissap inuunermik sivitsortitsisinnaasup nangeqqinnissaa pilersaarutigiguniuk, peqqinnissaqarfimmi sulisup inuunermi naggammik piumasaqaateqartoqarnersoq misissussavaa, Inuunermi kingullermik piumasaqaatinut nalunaarsuisarfik - Livstestamenteregistret - attaveqarfigissavaa, tak. § 18.

Imm. 5.   Imm. 2, nr. 1 naapertorlugu inuunermi naggammik piumasaqaateqartup kissaataa peqqissaanermik suliaqartumut allanngortitassaanani atuuppoq, imm. 2-li, nr. 2 malillugu kissaateqarneq peqqissaanermik suliaqartumut najoqqutassiaannaavoq taassumalu suliarinninnissamik isumaliutersuutaanut ilanngunneqassalluni.

§ 1. Qamutit motoorillit, Kalaallit Nunaanni aqqusinikkut angallannermut inatsit naapertorlugu nalunaarsorneqartussaasut landskarsimut nakkartussamik akileraartassapput.
....
Imm. 3. Naalakkersuisut taakkualuunniit tamatumunnga piginnaatitaasa qamutit motorillit innarluutilinnik angalassissut, qamutit toqusut illerfiinik assartuutit aammalu qamutit motorillit bus-itut atorneqartartut akileraarummik akiliinnginnissaannut akuersisinnaapput.

§ 1.   Akitsuuteqarfiusumut nioqqutissanik eqqussinermi, takuuk nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 30. oktober 1992-imeersumi § 6, landskassemut nakkartussanik makku akitsuutaassapput:

….

Nr. 19.
Knallertit, innarluutillit knallertii inunnik isumaginninnermi pisortat aqqutigalugit piniarneqarsimasut pinnagit ataaseq 2.530 kr. 00 øre.

§ 2.   Suliffeqarfik taassumaluunniit ilaa tunniunneqarpat, piginnittunngortoq piffissami pisinermi pisinnaatitaaffigisanut pisussaaffigisanullu inississaaq, tamatumani naapertorlugit

1) ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit isumaqatigiissutaannaallu,

2) aningaasarsiatigut aamma sulinermi atugarisat pillugit aalajangersakkat, pisortat oqartussaasuinit aalajangersakkat imaluunniit akuerisat aammalu

3) aningaasarsiatigut aamma sulinermi atugarisat pillugit inunnut ataasiakkaanut isumaqatigiissutit.

Imm. 2.   Imm. 1-imi aalajangersagaq lærlinginut atugarititat pillugit isumaqatigiissutinut taamaallaat atuutissaaq inuussutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitaanerni ilinniagaqartunut, tamatumani suliffeqarfik tunisinerup kingorna ilinniarfissatut imaluunniit sungiusarluni suliffissatut il.il. akuerineqarsinnaappat. 

Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq atuutinngilaq sulisartut utoqqalinermut aamma innarluuteqalernermut pisartagaqarsinnaatitaanerannut imaluunniit soraarnerussutisiatigut aaqqissuussat malillugit qimataasut pisartagaqarsinnaatitaanerannut.