Artikeli 4 Nalinginnaasumik pisussaaffiit

Naalagaaffiit isumaqatigiissummi peqataasut imminnut pisussaatipput Inunnut innarluutilinnut tamanut, innarluuteqarnerannik pissutilimmik assigiinngisitsinatik, inuit pisinnaatitaaffiinik aamma kiffaanngissuseqarnissamut tunngaviusumik pisinnaatitaaffiinik tamanik tamakkiisumik piviusunngortitsinissamut qulakkeerinninnissamut ineriartortitseqqinnissamullu. Tamanna anguniarlugu naalagaaffiit peqataasut makkununnga imminnut pisussaaffilerput:

a) pisinnaatitaaffiit, isumaqatigiissummi matumani akuerineqartunut, atuutilersinneqarnissaannut tunngatillugu inatsisinut, allaffissornermut suliniutinullu allanut tunngassuteqartut naleqquttumik naammassillugit akuersissutigineqarnissaannut,

b) aaqqissuussinerit naleqquttut aalajangiiffigineqarnissaannut ilanngullugit inatsisit, malittarisassat, ileqqut suleriutsillu maannamut atuutereersut, inunnillu innarluutilinnik assigiinngisitsinermik kinguneqartartut,

c) politikkini aaqqissuussinernilu tamani inuit innarluutillit inuttut pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnissaasa siuarsarneqarnissaasalu isiginiarnerunissaat,

d) iliuuseqarnissap suleriuseqarnissalluunniit isumaqatigiissummut matumunnga akerliusup itigartinneqarnissaanut aammalu qulakkiissallugu pisortatigut oqartussat aamma paaqqinnittarfiit isumaqatigiissut manna malillugu suliniuteqartarnissaat,

e) inuit ataasiakkaat, kattuffissuit aamma suliffeqarfiit namminersortut tungaanniit innarluuteqarnermik pissuteqartumik assigiinngisitsinerup peerneqarnissaata tamatumunnga naleqquttumik tamanik iliuuseqarfigineqarnissaa,

f) nunarsuarmiunut nioqqutissanik ilusilersuinerup, neqerooruteqarnerup, atortussaqarnerup aamma iluaqusersuuteqarnerup isumaginissaa imaluunniit ilisimatusarfigineqarnerata siuarsarneqarnissaa ineriartortinnissaalu isumaqatigiissummi artikel 2-mi nassuiarneqartutut, inuup innarluutillip immikkut ittumik pisariaqartitsineranik minnerpaamik naleqqussaanissamut sapinngisamillu akikinnerpaajunissaannik periarfissaqartitsinissamik piumasaqaatitaqartussamik, taakkua piujuarnissaannik siuarsaanissaq aamma nunarsuarmiunut ilusilersuinermi najoqqutaasartut ilitsersuutillu ineriartorteqqinnerat,

g) inunnut innarluutilinnut naleqquttunik ilusilersuinissap imaluunniit ilisimatusarfigineqarnerata ineriartorteqqinneratalu isumaginissaa aammalu teknikkip nutaap piunerata atorneqarneratalu ineriartorteqqinneqarnissaa, ilanngullugit nalunaaruteqartarnermi- aamma attaveqaqatigiinnermi teknologi, inunnut innarluutilinnut naleqquttoq, immikkut eqqarsaatigalugu teknologi unamminartumik akilerneqarsinnaasoq,

h) inuit innarluutillit nikilertorsinnaanerannut atortut, atortussat aamma atortulersuinermi ikiuutinut teknologi, ilanngullugu teknologi nutaaq aammalu ikiorsiissutit assigiinngitsut allat, ikiorsiissutitut neqeroorutit aammalu tamanut iluaqusersuutit pillugit tamanit takuneqarsinnaasunik nalunaaruteqartarnissap isumagineqarnera,

i) inuit suliamik ilinniagallit aamma sulisut inunnik innarluutilinnik isumaqatigiissummi matumani pisinnaatitaaffinnik akuerineqartunik sullissisut ilinniartitaanerata siuarsarneqarnissaa, taamaalillutik sullissilluarnerusinnaammata aammalu taakkua pisinnaatitaaffiinut tunngasunik neqerooruteqartarnissamik qulakkeerissammata,

Aningaasaqarnikkut, isumaginninnikkut aamma kulturikkut pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu naalagaaffiit peqataasut tamarmik immikkut suliassanut atortussat pigineqartut iluanni sapinngisamik annerpaamik aammalu pisariaqartitsiffiusuni, naalagaaffiit suleqatigiinneranni killissarititaasut iluanni suliniutissanik aalajangiisassapput, pisinnaatitaaffiit tamakkua tamakkiisumik atuutsinneqalernissaat siunertaralugu, isumaqatigiissumi pisussaaffiliinerit, inuiannut inatsisitigut atuuttut attunngikkaluarlugit.

Inatsisit aamma politikkit ineriartorteqqinneqarneranni atortussanngortinneqarnerannilu, isumaqatigiissutip matuma atortussanngortinneqarnissaanik siunertaqartumik aammalu inuit innarluutilinnut tunngasutigut aalajangiiniarnermi suleriutsip ingerlanneqarnerani naalagaaffiit peqataasut inuit innarluutillit itisuumik isumasiorlugillu pimoorussamik peqataatittassavaat, ilanngullugit meeqqat innarluutillit, kattuffissuit taakkua sinnerlugit suliaqartut aqqutigalugit.

Isumaqatigiissummi matumani sukkulluunniit sunnerneqanngillat inunnut innarluutilinnut aalajangersakkat pisinnaatitaaffinnik pitsaanerusunik atortitsilernissaminnut piukkunnarnerusut, aammalu nunat peqataasut inatsisaanni imaluunniit inuttaminnut inatsisaanni naalagaaffimmi pineqartumi atuutsinneqarlutik ilanngunneqareersimasut. Inunnut pisinnaatitaaffiit imaluunniit kiffaanngissuseqarnermut tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit, inatsisitigut, isumaqatigiissutitigut malittarisassatigut allatulluunniit iliuuserisartakkatigut akuerineqarsimasut imaluunniit isumaqatigiissummut matumunnga peqataasumi naalagaaffimmi atortinneqareersut, isumaqatigiissutip matuma pisinnaatitaaffinnik

taamaattunik akuerinninnginneranik tunngaviliinikkut killiliiffigineqaratilluunniit saneqqunneqassanngillat imaluunniit annikinnerusumik akuerineqassanngillat.

Isumaqatigiissummi matumani aalajangersakkat killiliiffigineqaratik ilanngartorneqaratillu naalagaaffinni naalagaaffiup ilaanniittuni tamani atortinneqassapput.

Med hensyn til økonomiske, sociale og kulturelle rettigheder skal hver deltagerstat træffe foranstaltninger i videst mulig udstrækning inden for de ressourcer, der er til rådighed, og, hvor der er behov for det, inden for rammerne af internationalt samarbejde med henblik på den fremadskridende fulde virkeliggørelse af disse rettigheder uden at berøre de forpligtelser i konventionen, som er umiddelbart gældende i henhold til folkeretten.
Ved udvikling og gennemførelse af lovgivning og politikker, der tager sigte på at gennemføre denne konvention, og i andre beslutningsprocesser vedrørende forhold i relation til personer med handicap skal deltagerstaterne indgående rådføre sig med og aktivt involvere personer med handicap, herunder børn med handicap, gennem de organisationer, som repræsenterer dem.
Intet i denne konvention påvirker bestemmelser, som er bedre egnede til at virkeliggøre de rettigheder, der tilkommer personer med handicap, og som måtte være indeholdt i en deltagerstats lovgivning eller i folkeretten, som den er gældende for den pågældende stat. Menneskerettigheder eller grundlæggende frihedsrettigheder, der i medfør af love, konventioner, regler eller sædvane anerkendes eller eksisterer i en i denne konvention deltagende stat, må ikke begrænses eller fraviges under foregivende af, at denne konvention ikke anerkender sådanne rettigheder eller frihedsrettigheder eller kun anerkender dem i mindre omfang.
Bestemmelserne i denne konvention skal uden begrænsning eller undtagelse finde anvendelse på alle dele af forbundsstater.